Flatlands

Lönnströmin taidemuseo toteuttaa yhteistyössä Jani Ruscican kanssa Flatlands-projektin vuosina 2017–2018. Flatlands-teoksen lähtökohtana ovat eri aikakausilta ja erilaisista historiallisista viitekehyksistä olevat kolme kuvallista lähdettä ja niiden esittämä materiaalisuus. Kuvat heijastavat omaa aikaansa ja siinä vallinneita yhteiskunnallisia arvoja. Näiden pohjalta valmistuu kolme soitinta, taideobjektia. Soittimet vastaavat mahdollisimman tarkasti alkuperäisiä kuvia ja ne toteutetaan eri alojen käsityöläisten kanssa. 

Soittimia esittäville kuville on ominaista niiden vertauskuvallisuus ja kulttuurinen arvottaminen. Alkuperäisiä kuvia yhdistää hiljentämisen tematiikka. Siksi ääni ja sitä kautta kuuleminen, kuunteleminen ja kuulluksi tuleminen muodostuvat ensisijaiseksi tavaksi vastaanottaa teos.

Vuonna 2018 Flatlands toteutuu musiikillisten esitysten kautta ja se saa sisältönsä kolmen muusikon tulkinnasta. Soittimet vaativat muusikoilta täysin uuden soittotekniikan haltuunoton. Flatlandsin maailman ensiesitys on Rauma Festivon yhteydessä 9.8.2018 ja toinen esitys Helsingin Musiikkitalon Paavo-salissa 30.8.2018


Warner Brothersin
animaatioelokuva The Isle of Pingo Pongo vuodelta 1938 on esimerkki kulttuurisesta varastamisesta. Rasistinen elokuva heijastaa siirtomaavallan aikaisia mielikuvia ja yleistyksiä. Elokuvan pastissinomaisessa kuvastossa pianonkaltainen soitin esitetään bambusta valmistettuna alkuperäiskansojen soittimena. Elokuva on ollut esityskiellossa vuodesta 1968 saakka.
en.wikipedia.org/wiki/The_Isle_of_Pingo_Pongo

Bambusoittimen valmistaa tsekkiläinen puuseppä Jan Kolář. Sen osina käytetään 1960-luvulla valmistetun klavikordin koskettimia ja kieliä, ja sen runko rakennetaan eripaksuisista ja -laatuisista bamburuo´oista. Valmiin bambusoittimen ääni kuulostaa erilaiselta kuin alkuperäinen salonkisoittimena käytetty klavikordi.


Andrei Khrzhanovskyn (s. 1939) neuvostoaikainen animaatio Steklyannaya garmonika (1968), kuvaa byrokratian murskaavaa vaikutusta yksilöön. Soitin näyttäytyy vastavoimana yksilön ilmaisun vapautta rajoittaville rakenteille, byrokratialle ja korruptiolle. Animaatio oli ensimmäinen Neuvostoliitossa esityskiellossa ollut animaatio.
en.wikipedia.org/wiki/Andrei_Khrzhanovsky

Lasisoittimen 3D-mallinnoksen suunnittelee ja toteuttaa poikkihuiluvalmistaja Matti Kähönen. Soitin valmistetaan läpinäkyvästä materiaalista. Soittimen osina ovat 12 lasiputkesta valmistettu pillistö, pleksilasista valmistettu kaikupohja ilma-aukkoineen sekä kannen lasiset koristeaiheet. Instrumenttia ei soiteta puhaltamalla, vaan ääni syntyy liikuttamalla kädellä ilmavirtaa kannessa olevien aukkojen päällä. Äänen saaminen on haastavaa ja vaatii soittajalta oman soittotekniikan kehittämistä.

 


1900-luvun alkupuolella tehty pilapiirros kuvaa säveltäjä Gustav Mahleria (1860–1911) kokeellisen 6. sinfoniansa ensi-illan kynnyksellä. Sinfoniassaan Mahlerin rikkoi olemassa olevia sovinnaisia käytänteitä ja musiikillisia rakenteita. Sävellyksessä kuullaan myös epätavallisten soitinten, kuten vasaran, synnyttämiä ääniä.
fi.wikipedia.org/wiki/Gustav_Mahler

Ready made -soittimen puuosat valmistaa raumalainen puuseppä Antti Salmela. Kuvitteellinen soitin rakentuu puiseen kehikkoon kiinnitetyistä valmisesineistä (ready made), kuten lehmänkellosta, räikästä ja torvesta sekä 1800-luvun lopulla valmistetusta patarummusta.

Jani Ruscica (s. 1978) on Helsingissä asuva suomalais-italialainen kuvataiteilija. Hän on valmistunut kuvataiteen kandidaatiksi Lontoon Chelsea College of Art and Designista ja kuvataiteen maisteriksi Kuvataideakatemiasta Helsingissä. Hänen teoksensa perustuvat usein luovalle yhteistyölle eri taiteenlajien välillä. Teoksissa yhdistyy usein performatiivisuus, veistoksellisuus, liikkuva kuva ja ääni.

Video

Video taiteilijatapaamisesta 10.7.2017 Jani Ruscica kertoo taiteilijatapaamisessa Flatlands -projektista.

Arkisto

lonnstrominmuseot.fi/taidemuseo/vuoden2016projekti

Jani Ruscica.com

instagram.com/janiruscica

  • Facebook
  • Twitter