Asuntoja ja asuinalueita

Sonnihaan asuinalue

1940-luvun alussa yhtiöiden kiinteistöyhtiö Rauman Kiinteistö Oy rakensi tehtaan työväkeä varten 28 taloa sekä erillisen sauna- ja pesutuparakennuksen Pidesluotoon Sonnihakana tunnetulle alueelle.

Viikonpäivätalot

Syväraumankadun varrelle rakennettuja seitsemää samanlaista asuintaloa kutsuttiin Viikonpäivätaloiksi. Maanantai oli ensimmäinen talo kaupungista päin tultaessa ja Sunnuntai lähinnä merenlahtea sijaitseva talo.

Pyynpäänkadun talot

Pyynpäänkadun varrelle rakennettiin kolme asuintaloa yhtiön toimihenkilöitä varten.

Parakit

Vuonna 1944 rakennettiin Kaivopuistontien varrelle työntekijöille kaksi parakkimaista yhteisasuntolaa, joissa oli yhden huoneen ja keittiön asuntoja sekä yksityishuoneita yhteiskeittiöllä. Asuinkäytön päätyttyä Ammuksen piirtämö sijoitettiin toiseen parakkiin. Toinen parakki paloi 1950-luvulla, mutta rakennettiin uudelleen asuntolaksi. Lopullisesti parakit purettiin vasta 1980-luvulla.



Rihtniemenkadun talo

Rihtniemenkadun varrelle rakennettiin 1946 yksikerroksinen asuinrakennus. Tyttötalon nimellä tunnetussa rakennuksessa toimi sittemmin pitkään yhtiöiden terveysasema ja huoltokonttori.

 

Syväraumankadun kaksikerroksiset kerrostalot

Vuonna 1947 rakennettiin Syväraumankadulle kolme kaksikerroksista kivitaloa, taloissa oli yhteensä 36 asuntoa. Vuonna 1948 valmistui vielä yksi samanlainen talo.

Syväraumankadun ja Pursikadun kerrostalot

Otan aukion eteläpuolelle aloitettiin 8-kerroksisten asuintalojen rakentaminen vuonna 1962. Samaan aikaan ruvettiin myymään lähinnä yhtiön omalle henkilökunnalle Sonnihaan omakotitaloja ja niiden asukkaille osoitettiin tarvittaessa asunnot uusista kerrostaloista. As Oy Syväraumankatu 18 ja As Oy Syväraumankatu 20 valmistuivat 1963 (arkkitehti Keijo Valli), As Oy Pursikatu 3 valmistui 1964 ja As Oy Syväraumankatu 22 1965.

Kiinteistö Oy Lönnströmin Sato

Asuntopula jatkui Raumalla 1970-luvulla. Yhtiö ja työntekijöiden ammattiosasto yhdessä alkoivat suunnitella kerrostalon rakentamista työsuhdeasunnoiksi. Mukaan tuli myös Rauman kaupunki, ja perustettiin Kiinteistö Oy Lönnströmin Sato, joka rakennutti Saaristo- ja Raumanmerenkatujen kulmaukseen kolmikerroksisen vuokrakerrostalon 1975. Lönnström Oy omisti 80% ja Rauman Kone- ja Valimotyöväen Ammattiosasto 102 sekä Rauman kaupunki kumpikin 10% osakekannasta. Lönnström Oy hoiti käytännön järjestelyt, mm. talon suunnittelun ja rahoituksen.

Yhtiön johtajien asunnot

Yhtiö rakensi 1939 alunperin Ammuksen tekniselle johtajalle Jens Jensenille talon Kaivopuistontien varrelle, rakennus toimi myöhemmin toimitusjohtajan asuintalona. Oy Sytytin hankki osakkeita yhtiön johdolle myös Rauman Urheilukadun varrelle rakennetusta As Oy Urheilukulman talosta, joka tunnettiin myös "virkamiestalona". Johtotehtävissä työskennelleitä asui myös Pyynpäänkadun taloissa.

Työntekijöiden omakotirakentaminen

Tehtaiden työntekijät rakensivat myös itsenäisesti lukuisia omakotitaloja. Säikän- ja Saukonkatujen asuinalue (kuvassa) muodostui, kun Ammuksen tehtaan työntekijöitä alettiin asuttaa Nybergin puiston taakse. Ensimmäiset omakotitalot Saukon- ja Säikänkatujen varsille rakennettiin 1939. Näiden Rauman ensimmäisten omakotitalojen rakennussuunnitelmat laati Rauman kaupungin rakennustoimisto.

Yhtiö tuki tehtaiden työntekijöiden omakotirakentamista, ja lönnströmiläiset rakensivat etenkin Paroalhoon monia omakotitaloja. Rakentamisessa voitiin käyttää apuna yhtiön työkaluja ja autoja.