Konepajaosasto 1950—1980

Oy Ammuksesta käytettiin nimeä Konepajaosasto yhtiöiden fuusioitumisen (1959) jälkeen. Konepajaosaston tärkein tuotantosuunta oli kuljettimet.

Ketjut ja kuljettimet

Konepajaosasto valmisti raskaita kuljetinketjuja ja niiden ketjupyöriä. 1950-luvulla hihna- ja ketjukuljettimista tuli tärkein tuoteryhmä. Kuljettimia toimitettiin selluloosa- ja paperitehtaisiin, kemialliseen teollisuuteen, viljavarastoihin sekä metallinjalostusteollisuuteen. 1960-luvulla tärkeimmät asiakkaat olivat Yhtyneet paperitehtaat, Rauma-Repola, Tampella, Outokumpu, Rikkihappo, Finnish Chemicals, Imatran Voima, Kesko, Valtion Rautatiet, ilmavoimat sekä kunnalliset kaukolämpölaitokset.

Yksi tärkeimmistä tilauksista oli vuonna 1961 Enso-Gutzeitin Kaukopään tehtaille toimitettu hakekuljetinjärjestelmä, joka siirsi selluloosan valmistuksessa käytetyn keittohakkeen hakkaamosta hakesiiloihin ja -säiliöihin. Tällä Suomen suurimmalla hakekuljetinjärjestelmällä yhtiö nousi arvostetuksi toimijaksi puunjalostusteollisuudessa. 1970-luvulla Lönnström Oy oli alan suurin valmistaja. Suurimmat asiakkaat olivat Schaumann Oy, Rauma-Repola Oy sekä Valtion viljavarasto.

Maatalouden koneet 

Maatalouskoneiden valmistus alkoi 1950-luvulla. Vuodesta 1952 yhtiö valmisti Agro-merkkisiä suurtehoviljankuivureita viljavarastoja varten. Valtion viljavarastot olivat merkittävä tilaaja. Viljavarastojen ja rehusekoittamoiden koneistoista muodostui yhtiössä oma tuotantosuuntansa.

Kotitalouskoneet 

Ammuksen 1950-luvun kotitalouskonevalikoimaan kuului mm. pyykinpesukoneita sekä suurtalouskeittiöiden vispaus- ja perunankuorimiskoneita.

Kesti-painekeitin tuli markkinoille vuonna 1950. Alumiinista valmistetussa keittimessä oli noin yhden ilmakehän ylipaine. Höyrykypsentämisen hyvinä ominaisuuksina mainostettiin lyhyttä keittoaikaa ja ravintoaineiden säilymistä.

Kevyt sinko 55 S / 55 

Vuonna 1954 Ammuksessa ryhdyttiin suunnittelemaan uutta panssarintorjunta-asetta yhdessä armeijan pääesikunnan kanssa. Kevyt sinko oli aikanaan huippuluokan panssarintorjunta-ase. Puolustusvoimille toimitettiin 1960-luvulla yli 10 000 kappaletta kevyitä sinkoja ammuksineen. Valmistus loppui 1970-luvulla puolustusvoimien sinkotarpeen tultua täyteen. Sinko oli käytössä Suomen armeijassa 1990-luvun alkuun asti.
 

Teräs- ja alumiinisäiliöt 

Teräs- ja alumiinisäiliöitä valmistettiin panimoita ja polttoainekuljetuksia varten. Ilmavoimille lentokenttien polttoainekuljetuksia varten toimitetut polttonestesäiliöt olivat tärkeä tuote.

Automaattisesti hitsatut teräsputket

Vuonna 1961 yhtiö hankki koneet teräsnauhasta kiertäen hitsattujen teräsputkien valmistusta varten. Ranskalaisen Driam-tehtaan kehittämällä menetelmällä valmistettuja putkia ruvettiin kutsumaan Ammus-Driam- eli AD-putkiksi. Näitä erittäin kestäviä putkia käytettiin kaasujen, nesteiden ja kemikaalien siirtämiseen.

Suokone 

Monitoiminen suon- ja turpeenkäsittelykone tuli markkinoille vuonna 1973. Valtio oli päättänyt nostaa turvetuotannon kaksinkertaiseksi ja tarvitsi siihen suokoneita. Koneesta suunniteltiin myös vientituotetta. Huolellisen tuotekehityksen tuloksena syntyi hyvä kone, jonka perusyksikköön voitiin liittää eri työvaiheisiin käytettäviä erikoisyksikköjä. Valtio teki kuitenkin Neuvostoliiton kanssa kauppapoliittisen sopimuksen suuresta määrästä venäläisiä suokoneita, ja kotimainen suokone jäi ilman ostajaa. Lönnström Oy:n konetta pidettiin silti neuvostovalmisteista parempana.