Lönnström-yhtiöt 1930–1940-luvuilla

Rafael Lönnström perusti ensimmäisen yhtiön Oy Sytyttimen vuonna 1929 ja laajensi toimintaa 1930-luvun kuluessa yhteensä kuuden yhtiön yrityskokonaisuudeksi.

Oy Sytytin

Oy Sytytin perustettiin valmistamaan Rafael Lönnströmin kehittämiä tykistön aika- ja iskusytyttimiä. Rafael Lönnström perusti yhtiön yhdessä teknikko Adolf Falckin ja johtaja Gunnar Grönblomin kanssa.

Oy Ammus

Oy Ammus perustettiin vuonna 1936 valmistamaan ampuma- ja muita sotatarvikkeita.

Oy Partaterä ja Rafu Lönnström Oy

Vuonna 1937 perustetun Oy Partaterän ja 1938 perustetun Rafu Lönnström Oy:n toimialaan kuuluivat partaterät, konepaja-alan tilaustyöt, sähkötarvikkeet ja armatuuriteollisuus.

Puuvalmiste Oy ja Rauman Kiinteistö Oy

Puuvalmiste Oy ostettiin vuonna 1938 ja Rauman Kiinteistö Oy perustettiin vuonna 1941. Puuvalmisteessa tehtiin puusepäntuotteita, kuten pakkauslaatikoita tehtaiden tuotteille. Rauman Kiinteistö Oy huolehti yhtiöiden rakennustoiminnasta ja rakennuskannasta.

Sytytintehdas 1930-luvulla

Itsenäistyneen Suomen puolustusvoimat halusivat lisätä kotimaista ase- ja ampumatarviketuotantoa. Valtion Patruunatehdas perustettiin Lapualle 1923. Yksityisiä sotatarviketehtaita oli kolme: Oy Tikkakoski (1912), Oy Sako (1921) sekä Oy Sytytin. Lisäksi Tampella ja monet muut tehtaat valmistivat sotatarvikkeita sivutuotteina.

Sytytin aloitti toimintansa vuokrahuoneistossa Helsingissä Fleminginkadulla kesäkuussa 1929. Puolustusministeriö tilasi aluksi pieniä määriä sytyttimiä, mutta vuodesta 1933 lähtien tilausmäärät alkoivat kasvaa. 1930-luvulla sytyttimiä vietiin myös ulkomaille mm. Baltian maihin ja Kiinaan. Yhtiö valmisti myös sähkötarvikkeita.

Toisen maailmansodan lähetessä syksyllä 1939 asetarvikkeiden vienti kiellettiin. Puolustuslaitos antoi Oy Sytyttimelle määräyksen lisätä tuotantokykyä.

Sytytin valmisti isku- ja aikasytyttimiä. Iskusytytin räjäyttää räjähteen ammuksen iskiessä maaliin. Mekaanisissa aikasytyttimissä kellokoneisto sytyttää räjähteen määrätyn ajan kuluttua ammuksen laukaisusta. Kellokoneistot tilattiin sveitsiläiseltä Tavaro S.A.:lta.

Ammustehdas Raumalle

Kilpailu kansainvälisillä markkinoilla edellytti sytyttimien lisäksi kokonaisten ammusten toimituksia, ja Rafael Lönnström ryhtyi neuvottelemaan ammustehtaan perustamisesta.

Puolustusvoimat ehdotti tehtaan paikaksi Ähtäriä tai Rauman seutua, sillä sotilaallisesti tärkeä teollisuus oli parasta sijoittaa läntiseen Suomeen. Kapteeni Lönnström valitsi paikaksi Rauman, koska paikkakunnalla oli ammattityövoimaa ja satama.

Oy Ammuksen tehdas valmistui Raumalle vuonna 1937. Ammus valmisti ammusten puristettuja raakakappaleita, koneistettuja ammuskuoria, ladattuja ammuksia ja hylsyjä. Ensimmäiset toimitukset menivät Liettuaan ja Kiinaan, lisäksi puolustusvoimat tarvitsi tykistön ampumatarvikkeita.

Ammusten valmistaminen alkoi määrämittaisista teräspaloista, jotka kuumennettiin kuumennusuuneissa. Punahehkuinen teräs siirrettiin pitkillä pihdeillä puristimeen eli prässiin. Kuuma teräs vedettiin prässissä pitkäksi kupiksi, sitten se sorvattiin ja pää supistettiin supistuskoneessa. Seuraavaksi ammuksen aihio sorvattiin muotosorvissa vaadittuihin mittoihin ja siihen tehtiin urat kuparisia johtorenkaita varten. Ammukset pestiin vahvalla soodavedellä ja vietiin trotyylivalimoon täytettäviksi. Ammuksiin kiinnitettiin sytytyspanos, joihinkin kranaatteihin pyrstöt ja ne maalattiin.