Lönnström-yhtiöt rakentavat

Lönnströmin tehtaiden tultua Raumalle muodostui Kaivopuiston alueelle uusi tehdasalue ja sen ympärille asuinalue. Tehtaiden läheisyydessä sijaitsee 1930-luvun lopulla rakennettuja omakotitaloja ja yhtiöiden 1940-luvulla rakentamia yksi- ja kaksikerroksisia asuintaloja.

Ammustehdas Kaivopuistoon 

Ammuksen tehdasrakennukselle ostettiin tontti Rauman kaupungin omistamasta Kaivopuistosta. Kaivopuiston alue oli kansanpuistoa, jossa oli tanssilava ja 1800-luvulla käytössä olleen terveyslähteen katteeksi rakennettu paviljonki. Puiston muuttaminen tehdasalueeksi herätti vastustusta, joten kaupunki valmisteli asiaa kaikessa hiljaisuudessa. Tehtaan rakentamista pidettiin myös sotasalaisuutena.

Rauman kaupunki asetti kaupan ehdoksi, että yhtiön tuli osallistua rautatien vetämiseen tehdasalueelle. Kaupunki myös toivoi, että työntekijöiksi palkattaisiin raumalaisia. Kaupunkilaisten uudeksi virkistysalueeksi kaavoitettiin Fåfängan alue Syväraumanlahden rannalta.

Ammuksen tehdasta rakennettiin huhtikuusta joulukuuhun 1937. Tehtaan piirustukset teki arkkitehti Toivo Paatela ja rakentamisesta vastasi Insinööritoimisto Alfred A. Palmberg. Tehdasalueelle rakennettiin rautatie. Ammuksien räjähdysaineena käytettyä trotyyliä varten tehtiin varasto ja lastauslaituri Kolmanteen Petäjäkseen.

Sytytin muuttaa Raumalle 

Tuotannon kasvaessa Sytyttimen tilat Helsingin Fleminginkadulla kävivät ahtaiksi. Yhtiön oman tehdaskiinteistön rakentaminen aloitettiin Vallilan ratapihan lähelle Vääksyntielle, ja se valmistui vuonna 1939 juuri ennen talvisotaa.

Jatkosodan aikana myös Sytyttimen tuotanto siirrettiin Raumalle. Sytyttimen tehdasrakennuksen suunnitteli arkkitehti Jermo Laosmaa.

Asuntoja työntekijöille 

Tehtaiden ympärille rakentui asuinalue, joka käsitti asuintaloja Syväraumankadun sekä Pyynpäänkadun, Säikän- ja Saukonkatujen varrella. Toinen asuinalue muodostui Sonnihakana tunnetulle alueelle.

Tehdasalue kehittyy 

Tehtaiden tuotannon kasvaessa 1960-luvulla rakennettiin uusia tiloja ja laajennettiin vanhoja. Sytyttimelle rakennettiin varastohalli ja konepajan levypajaa suurennettiin 1962. Seuraavana vuonna tehtiin uusi noin 1 000 neliömetrin suuruinen varasto- ja pakkaamorakennus yhtiön itse valmistamista kierresaumaputkista. Vuonna 1967 valmistui ohutlevyhalli aikaisemman levytyöosaston laajennukseksi. 1970-luvulla rakennettiin 23 000 neliömetrin suuruinen levytyöhalli ja konepajaosaston uusi levyhalli. Pintakäsittely- ja kokoonpanohallin laajennustyö valmistui 1975.