Kysymyksiä ja vastauksia

Kysymyksiä ja vastauksia avoimeen hakuun ja projektien toteuttamiseen liittyen

Näillä sivuilla kerromme keskeisistä asioista liittyen avoimeen hakuun ja projektien toteuttamiseen. Jos et löydä vastausta kysymykseesi, lähetä se meille osoitteella projekti(at)lonnstrominmuseot.fi.

Saatamme myös julkaista kysymyksesi ja vastauksemme näillä sivuilla.

Kysymyksiä ja vastauksia …

Hakemuksesta
Projektista
Taidekasvatuksesta ja yleisötyöstä
Projektin kustannuksista
Taiteilijakorvauksesta
Yhteistyökumppaneista
Kuvataiteilijan ja taidemuseon välisestä sopimuksesta


Hakemisesta

Voiko hakijana olla joku muu kuin kuvataiteilija?
Hakijan on oltava kuvataiteilija tai hänen tulee toimia kuvataidekentällä taiteilijan asemassa. Hakijana voi olla työryhmä. Työryhmään voi kuulua myös muun alan toimijoita kuvataiteilijan tai -taiteilijoiden lisäksi.

Voiko hakija olla kuraattori?
Ei voi. Hakijan täytyy ehdottaa kuvataideprojektia, jonka hän on itse luonut ja johon hänellä on tekijänoikeus.

Miten sähköinen hakemus tehdään?
Hakemus täytetään Lönnströmin taidemuseon verkkosivulla (tästä). Hakijan ei tarvitse rekisteröityä hakemuksen täyttämistä varten. Huomaa, että et voi tallentaa täyttämääsi hakemusta ja jatkaa myöhemmin sen täyttämistä. Tästä syystä suosittelemme, että kirjoitat tekstin valmiiksi tekstinkäsittelyohjelmalla ja tallennat sen itsellesi. Kun olet kirjoittanut vastaukset kaikkiin kysymyksiin, voit kopioida ne hakulomakkeeseen.

Liitä hakemukseen ainakin ansioluettelosi ja projektin kustannusarvio. Linkkeinä voi lisäksi antaa verkko-osoitteita, joista löytyy esim. portfolio, kuva- tai äänimateriaalia. Sähköisen hakemuksen liitteiden tulee olla pdf-muodossa. Yhden liitteen maksimikoko on 3 Mt. Lähetä lopuksi hakemuksesi Lähetä-painikkeella. Ohjelma kuittaa välittömästi Kiitos-viestillä, kun lähetys on onnistunut. Viesti ei ohjaudu sähköpostiisi. Muut kuin pdf-muotoiset liitteet voit lähettää postin kautta Lönnströmin taidemuseon toimistoon osoitteella Syväraumankatu 41, 26100 Rauma. Lähetettyjä liitteitä ei palauteta. Hakemukset käsitellään luottamuksellisesti.

Miten projekti kannattaa esitellä hakemuksessa?
Suunnitelmista kannattaa kertoa mahdollisimman napakasti ja rehellisesti. Valintaraati arvostaa suunnitelmia, jotka ovat realistisia toteuttaa.

Milloin hakuaika päättyy?
Hakuaika päättyy 31.10.2017.

Kuka valitsee toteutettavat projektit?
Teresia ja Rafael Lönnströmin Säätiön hallituksen nimeämä valintaraati tekee esityksen Säätiön hallitukselle, joka päättää toteutettavasta projektista.

Miten hakemukset käsitellään hakuajan päätyttyä?
Valintaraati tutustuu hakemuksiin hakuajan päätyttyä. Marraskuun aikana museon henkilökunta saattaa ottaa yhteyttä hakijaan ja pyytää lisätietoja. Henkilökunta voi ottaa yhteyttä myös ulkopuolisiin asiantuntijoihin esim. tekniseen toteutukseen liittyen keskusteltuaan yhteydenotosta ensiksi hakijan kanssa. Kaikki hakemuksen käsittelyyn liittyvät keskustelut ovat luottamuksellisia. Myös ulkopuoliset asiantuntijat ovat vaitiolovelvollisia. Nämä keskustelut voidaan siis käydä ennen kuin päätös valittavasta projektista tehdään.

Milloin toteutettavat projektit julkistetaan?
Toteutettavat projektit julkistetaan joulukuussa Teresia Lönnströmin syntymäpäivänä 13.12.2017.

Voiko hakija jättää useamman hakemuksen?
Totta kai voi, mikäli hänellä on useampi toisistaan poikkeavia ideoita.


Projektista


Minkälaisia projekteja Lönnströmin taidemuseo etsii?

Odotamme kuvataiteilijoiden ehdotuksia ja luotamme heihin. Toivomme löytävämme nykytaideprojektin, jonka voimme toteuttaa yhteistyössä.

Projekti on jo aiemmin toteutettu tai teos on jo ollut esillä jossakin. Voiko silti hakea?

Projekti ei voi toteutua aivan samanlaisena, aikaisemman toisintona, mutta se voi olla jatkoa esimerkiksi aiemmalle esitykselle tai projektille.

Milloin projektin pitää toteutua?

Kun hakemus on jätetty vuonna 2017, tavoitteena on, että projekti toteutuu seuraavien kolmen vuoden kuluessa, ellei erikseen toisin sovita.

Missä projektin voi toteuttaa?

Emme aseta ennakkoon vaatimuksia toteutuspaikalle, vaan projektin sisältö määrää paikan tai esittämisympäristön. Paikkoja voi olla yksi tai useampi, ja ne voivat poiketa toisistaan. Paikka voi olla yksityinen tai julkinen. Ainoa ehto on, että jokin osuus projektista on esillä Raumalla.

Pitääkö esittämisympäristön olla vahvistettu hakuvaiheessa?

Ei tarvitse. Hakemuksesta tulee ilmetä, minkälainen paikka soveltuu projektille, mikä olisi ihanteellinen esittämisympäristö ja mitä vaatimuksia hakijalla on paikan suhteen.

Mikä Lönnströmin taidemuseon rooli on projektissa?

Taidemuseo on projektin järjestäjä ja johtaa sitä. Museo vastaa esim. projektiin liittyvästä yleisötyöstä ja viestinnästä. Taidemuseo huolehtii järjestäjän ominaisuudessa myös tarvittavista luvista.

Miten Lönnströmin taidemuseon henkilökunta vaikuttaa projektin toteuttamiseen?

Lönnströmin taidemuseon henkilökunta on vuorovaikutuksessa kuvataiteilijan kanssa koko projektin elinkaaren ajan. Keskusteluja voidaan käydä esim. projektin sijoitusympäristöstä tai mistä tahansa muusta yksityiskohdasta. Tarkoituksena on toteuttaa yhteistyössä laadukas hanke, jossa osapuolet tukevat toisiaan mahdollisimman vaikuttavan lopputuloksen saavuttamiseksi. 

Kuinka monta projektia Lönnströmin taidemuseo valitsee toteutettavaksi hakukierrokselta?

Tavoitteena on keskittyä yhteen projektiin, mutta projektiehdotusten laajuudesta riippuen voimme valita toteutettavaksi myös useampia projekteja hakukierrokselta. Tällöin hakukierrokselle varattu rahasumma jaetaan valittujen projektien kesken. Olennaista on ehdottaa hyvää ideaa. Projektin luonne määrittää toteutusajankohdan.
 

Taidekasvatuksesta ja yleisötyöstä


Miksi projektiin kuuluu taidekasvatuksellinen osuus?

Taidekasvatus on tärkeä ja olennainen osa Lönnströmin taidemuseon työtä.

Kuka suunnittelee taidekasvatuksellisen osion?

Taiteilija ja Lönnströmin taidemuseon henkilökunta suunnittelevat sen yhdessä. Taiteilija voi kertoa hakemuksessaan ajatuksistaan taidekasvatukselliseksi osuudeksi tai ehdottaa jo hyvinkin pitkälle suunniteltua ideaa. Hakuvaiheessa ei kuitenkaan ole välttämätöntä esittää ehdotusta taidekasvatuksellisesta osiosta.

Missä taidekasvatuksellinen osio toteutetaan?

Edellytyksenä on, että ainakin museon verkkosivuilla ja Teresia ja Rafael Lönnströmin kotimuseon Galleriassa on jotakin projektin taidekasvatukseen liittyvää. Taidekasvatuksellinen osio voi olla kiinteä osa projektia tai se voi olla esim. erillinen tapahtuma tai pieni julkaisu. Muoto on täysin vapaa. 

Miten yleisö voi seurata projektin etenemistä?
Se riippuu projektista, mutta yleisön pitää voida seurata sitä ainakin museon verkkosivujen kautta jo valmisteluvaiheessa. Kun projekti on ohi, tämä dokumentaatio jää verkkoon kertomaan toteutuneesta projektista.

Miksi yleisöllä pitää olla mahdollisuus seurata projektin etenemistä?

Taidemuseo säilyttää taideteoksia tulevia sukupolvia varten, mutta myös dokumentoi ja tallentaa omaa toimintaansa. Kun verkkosivuilla esim. kerrotaan projektin vaiheista, samalla tallennetaan arvokasta tietoa arkistoa varten.

Miten projektia voisi dokumentoida kiinnostavalla tavalla?

Dokumentointia voi pohtia erilaisista näkökulmista. Kuka dokumentoi? Tekijä itse vai joku muu? Missä muodossa dokumentti tehdään? Kuvina, tekstinä, ääninä vai jonakin muuna?

Mitä projektiin liittyvä yleisötyö voi olla?
Se voi olla opastuksia, taiteilijatapaamisia, osallistujien kokemusten välittämistä, erityinen teemapäivä tai jotakin ihan muuta. Yleisötyö liittyy kaikkeen siihen, miten yleisö kohtaa taiteen.

Mitä projektiin liittyvä viestintä tarkoittaa?

Se pitää sisällään kaiken sen materiaalin, jonka museo tuottaa yleisölle. Materiaali toteutetaan tiiviissä yhteistyössä taiteilijan kanssa. Se voi olla tiedottamiseen ja markkinointiin liittyvää, kuten julisteita ja esitteitä tai sähköpostitiedotteita ja verkossa julkaistua materiaalia. Museo viestii toiminnastaan eri kohderyhmille, joita ovat esimerkiksi tiedotusvälineet, yleisö ja kuhunkin projektiin liittyvät erikoiskohderyhmät.


Projektin kustannuksista


Mihin kustannuksiin projektiraha on tarkoitettu?
Projektille on varattu yhteensä 150 000 euroa, josta työskentelykorvauksen osuus on vähintään 30 000 euroa. Jäljelle jäävä osuus on varattu tuotantokustannuksiin. Vaikuttava projekti voidaan toteuttaa myös huomattavasti pienemmillä kustannuksilla.

Projektirahalla tulee kattaa projektin toteuttamiseen liittyvät kustannukset, kuten tuotanto- ja materiaalikustannukset, rakenteisiin ja esitystekniikkaan liittyvät kustannukset, matka- ja yöpymiskulut sekä mahdollisen työryhmän kulut.

Projektirahalla katetaan kaikki suoraan projektin toteuttamiseen liittyvät työvoimakulut. Lönnströmin taidemuseon henkilökuntaan ei kuulu esim. teknistä henkilöstöä. Hakijan tulee esittää hakemuksessaan arvio siitä, miten projektin kustannukset jakautuvat.

Voiko projektille saada rahallista tukea takautuvasti?

Periaatteessa ei, mutta joissakin erikoistapauksissa tätäkin voidaan harkita, jos projektin työstäminen on alkanut ennen sen varsinaista toteuttamista. Tärkeintä Lönnströmin taidemuseon toiminnassa on museon ja taiteilijan välinen yhteistyö. Tämän näkökulman pitää tulla selkeästi esiin projektin toteuttamisessa.
 
Haittaako, jos projektille on jo aiemmin myönnetty rahoitusta?
Ei haittaa. Projektien valmisteluvaiheet voivat olla pitkiä. Emme edellytä, ettei mitään valmistelua olisi tapahtunut ennen yhteisen projektin toteuttamisvaihetta. Edellytämme kuitenkin, että yleisö ei ole päässyt osalliseksi projektista ennen sen toteuttamista.

Maksaako museo työskentelykorvauksen ja projektirahan lisäksi muita kuluja?

Lönnströmin taidemuseo vastaa omien käytäntöjensä mukaisesti projektiin liittyvästä yleisötyöstä ja viestinnästä. Tällaisia kuluja voivat olla esim. tekstit ja niiden käännökset, taidekasvatukseen liittyvä toiminta, esitteen ja julisteen painatuskustannukset ja postimaksut sekä muut markkinointikulut.

Pitääkö projektin kulujen osua samalle kalenterivuodelle?
Ei tarvitse. Projektin täysipainoinen työstäminen voi alkaa missä tahansa vaiheessa vuotta ja se voi jatkua seuraavan kalenterivuoden aikana.

Työskentelykorvauksesta


Miten työskentelykorvauksen summa määräytyy?
Työskentelykorvaus voidaan maksaa yhdelle taiteilijalle tai taiteilijaryhmälle tai se voidaan jakaa esim. kahden projektin taiteilijoiden kesken. Taiteilija tekee ehdotuksen työskentelykorvauksen määrästä hakemuksessaan.

Maksetaanko työskentelykorvaus kaikille työryhmän jäsenille?
Korvaus on tarkoitettu hakijana olevalle kuvataiteilijalle tai taiteilijaryhmälle. Jos saajana on työryhmä, työskentelykorvaus jaetaan ryhmän taiteilijoille ryhmän esittämällä tavalla. Muille projektissa työskenteleville palkkio tai työkorvaus tulee varata projektirahasta ja sen tulee näkyä talousarviossa.

Maksetaanko työskentelykorvauksesta veroa?

Työskentelykorvauksesta taidemuseo suorittaa ennakonpidätyksen.

Taiteilijaryhmä työskentelee osuuskuntana. Voiko osuuskunta olla hakijana?

Kyllä voi mutta huomioittehan, että osuuskunnalle tai muulle yhteisölle maksettava työskentelykorvaus sisältää arvonlisäveron. Osuuskunnan on tilitettävä valtiolle saamastaan työskentelykorvauksesta arvonlisävero (24 %).


Yhteistyökumppaneista


Minkälaisia yhteistyökumppaneita projektilla voi olla?

Yhteistyökumppaneiden tarve riippuu projektin sisällöstä. Yhteistyökumppani voi olla keskeisessä roolissa tai pienemmässä sivuosassa. Yhteistyö voi liittyä esimerkiksi toteutuspaikkaan tai -ympäristöön, materiaaleihin, välineisiin, taidekasvatukseen tai vaikka markkinointiin. Yhteistyötä voidaan tehdä esimerkiksi erilaisten ryhmien, yritysten tai muiden toimijoiden kanssa.

Milloin yhteistyökumppaneita kannattaa lähestyä?
Taiteilija voi ottaa yhteyttä haluamaansa yhteistyökumppaniin jo hakuvaiheessa, mutta yhteydenotto voi odottaa myös myöhempään ajankohtaan. Yhteistyökumppanista riippuen museolla voi olla aktiivinen rooli yhteistyöstä neuvoteltaessa.


Kuvataiteilijan ja taidemuseon välisestä sopimuksesta


Mistä taiteilijan ja museon välisessä sopimuksessa sovitaan?
Taidemuseo ja taiteilija tai taiteilijaryhmä tekevät sopimuksen, jossa määritellään toteutettava projekti, sen talousarvio ja aikataulu. Lisäksi sopimuksessa määritellään kummankin osapuolen vastuut ja velvollisuudet.

Mistä Lönnströmin taidemuseo vastaa?

Taidemuseo vastaa projektin johtamisesta ja käytännön järjestelyistä, joiden laajuudesta sovitaan osapuolten välisessä sopimuksessa.

Mistä taiteilija vastaa?
Taiteilija vastaa projektin taiteellisesta sisällöstä ja toteutuksesta. Hänen tulee toteuttaa projekti ammattimaisesti ja vastuullisesti yhteistyössä museon henkilökunnan kanssa.