Projektit esillä Galleriassa

Lönnströmin taidemuseon meneillään oleviin kuvataideprojekteihin voi tutustua Teresia ja Rafael Lönnströmin kotimuseon Galleriassa 19.11.2017 alkaen. Esillä on materiaalia IC-98:n Khronoksen talo -projektista (2016–2017) sekä Jani Ruscican Flatlands-projektista (2017–2018). Museo julkistaa vuosina 2018–2020 toteutettavan projektin joulukuussa.

Khronoksen talo

Khronoksen talon keväällä jätetty ensimmäinen suojeluhakemus, joka perustuu rakennusperinnön suojelemisesta annettuun lakiin, odottaa päätöstä. Museovirasto nosti keskusteluun omaan lausuntoonsa liittyen Khronoksen talon Kulttuuriympäristön neuvottelupäivillä Kotkassa lokakuussa. Tilaisuudessa IC-98:n esitteli projektia. Päivän loppukeskustelussa pohdittiin Khronoksen talon herättämiä monia kysymyksiä, jotka liittyivät mm. ihmiseltä suljettujen alueiden problematiikkaan, taiteilijan vastuuseen ja vieraslajeihin.

Tutkija-kirjailija dos. Antti Salmisen artikkeli Sivilisaatiokysymys ja huomisen kirkko – huomioita IC-98:n työstä on julkaistu suomeksi ja englanniksi sivulla Houseofkhronos.fi. Salminen kirjoittaa artikkelissaan: ”Silkalla olemassaolollaan Khronoksen talo asettaa ongelmia, joita ei voida ratkaista. Hyvällä onnella ne voidaan kuulla ja vielä paremmalla elää läpi.” Kohtalokkaiden ja tajuntaa räjäyttävien pohdintojen jälkeen Salminen lupaa: ”Khronos tulee kyllä.”

Parhaillaan taiteilijat ja turkulainen Morrow Games työskentelevät Khronoksen talon virtuaalitodellisuusympäristön toteuttamiseksi. Raumanmeren koulun 9 lk:n oppilaat testasivat vielä keskeneräistä VT-ympäristöä Lönnströmin museoiden Galleriassa 15.11.2017. Oppilaat kokivat VT-ympäristön mieleenpainuvana uutena kokemuksena, sillä harvalla oli vielä kokemuksia virtuaalitodellisuudesta.  Khronoksen talon VT-ympäristö julkistetaan keväällä 2018. 

Flatlands

Jani Ruscica on valinnut Flatlands-teoksensa lähtökohdaksi kolme eri historiallista kuvaa, joissa on soitin. Kuvien pohjalta valmistuu lähikuukausina kolme eri soitinta, taide-esinettä. Kesällä 2018 yleisö pääsee kokemaan esityksiä, joissa ammattimuusikot soittavat näitä taide-esineitä. 

Lasisoitinta luodaan soitinvalmistaja Matti Kähösen työhuoneella Harakansaaressa Helsingissä www.matitflutes.com.  Kähönen kommentoi työn olevan haastavaa, mutta sen etenevän hyvin: ”Rakennan soitinta, jollaista ei toista maailmassa ole.”

Bambusoitinta rakennetaan Tsekeissä. Puuseppä Jan Kolarin työ Lontoosta hankitun klavikordin muuntamiseksi bambusoittimeksi on loppusuoralla. Seuraavaksi työtä jatkaa virittäjä Filip Dvořák. Ruscica kertoo olevansa tyytyväinen siihen, että soittimen rungoksi valikoitui lopulta juuri klavikordi: ”Se on ainoa akustinen kosketinsoitin, joka kykenee esimerkiksi vibratoon. Se on monipuolinen ja herkkä tulkinnalle. Seuraavaksi muutamme ratkaisevasti soittimen äänenmuodostusta ja sen väriä.”

Yleisö saa osallistua kolmannen, ready made -soittimen, valmistamiseen. Raumalainen puuseppä Antti Salmela valmistaa soittimen puukehikon, mutta yleisöä pyydetään lahjoittamaan siihen säveltäjä Gustaf Mahlerista tehdyssä pilakuvassa näkyviä esineitä. Taidemuseon verkkosivulta löytyy tarkemmat tiedot miten toimia. Kuvan suurin esine, patarumpu, on hankittu Lontoosta. ”Patarumpu olisi voinut olla alkuperäisessä 1910-luvun pilakuvassakin, sillä se on 1800-luvun lopulta”, mainitsee Ruscica.