Flatlands

Lönnströmin taidemuseo toteuttaa yhteistyössä Jani Ruscican kanssa Flatlands-projektin vuosina 2017–2018. Flatlands-teoksen lähtökohtana ovat eri aikakausilta ja erilaisista historiallisista viitekehyksistä olevat kolme kuvallista lähdettä ja niiden esittämä materiaalisuus. Kuvat heijastavat omaa aikaansa ja siinä vallinneita yhteiskunnallisia arvoja. Näiden pohjalta valmistuu kolme soitinta, taideobjektia. Soittimet vastaavat mahdollisimman tarkasti alkuperäisiä kuvia ja ne toteutetaan eri alojen käsityöläisten kanssa. 

Teoksen nimi viittaa englantilaisen matemaatikko Edwin Abbott Abbottin vuonna 1884 julkaisemaan yhteiskuntasatiiriin Flatland: A Romance of Many Dimensions. (Tasomaa: Moniulotteinen romanssi. Suomentanut Kimmo Pietiläinen. Helsinki: Terra cognita,1997.)

Soittimia esittäville kuville on ominaista niiden vertauskuvallisuus ja kulttuurinen arvottaminen. Alkuperäisiä kuvia yhdistää hiljentämisen tematiikka. Siksi ääni ja sitä kautta kuuleminen, kuunteleminen ja kuulluksi tuleminen muodostuvat ensisijaiseksi tavaksi vastaanottaa teos.

Vuonna 2018 Flatlands toteutuu musiikillisten esitysten kautta ja se saa sisältönsä kolmen muusikon tulkinnasta. Soittimet vaativat muusikoilta täysin uuden soittotekniikan haltuunoton. Flatlands-esitykset: Riga International Biennial of Contemporary Art (RIBOCA1 2.6.–28.10.2018) 2.–3.6.2018, Rauma Festivon yhteydessä 9.8.2018 ja Helsingin Musiikkitalon Paavo-salissa 16.8.2018.


Warner Brothersin
Merrie Melodies -animaatioelokuva The Isle of Pingo Pongo vuodelta 1938 on esimerkki kulttuurisesta varastamisesta. Rasistinen elokuva heijastaa siirtomaavallan aikaisia mielikuvia ja yleistyksiä. Elokuvan pastissinomaisessa kuvastossa pianonkaltainen soitin esitetään bambusta valmistettuna alkuperäiskansojen soittimena. Elokuva on ollut esityskiellossa vuodesta 1968 saakka.
The Isle of Pingo Pongo (Wikipedia)

Bambusoittimen on valmistanut tsekkiläinen puuseppä Jan Kolář. Sen osina on käytetty 1960-luvulla valmistetun klavikordin koskettimia ja kieliä, ja sen runko on rakennettu eripaksuisista ja -laatuisista bamburuo´oista. Valmiin bambusoittimen ääni kuulostaa erilaiselta kuin alkuperäinen salonkisoittimena käytetty klavikordi.


Andrei Khrzhanovskyn
(s. 1939) neuvostoaikainen animaatio Steklyannaya garmonika (1968), kuvaa byrokratian murskaavaa vaikutusta yksilöön. Soitin näyttäytyy vastavoimana yksilön ilmaisun vapautta rajoittaville rakenteille, byrokratialle ja korruptiolle. Animaatio oli ensimmäinen Neuvostoliitossa esityskiellossa ollut animaatio.
Andrei Khrzhanovsky (Wikipedia englanniksi)

Lasisoittimen 3D-mallinnoksen on suunnitellut ja toteuttanut poikkihuiluvalmistaja Matti Kähönen. Soitin on valmistettu läpinäkyvästä materiaalista. Soittimen osina ovat 12 lasiputkesta valmistettu pillistö ja 3D tulostuksen avulla pleksilasia muistuttavasta materiaalista valmistettu runko. Instrumenttia ei soiteta puhaltamalla vaan äänen synnyttää lasiputkien päähän asennetut ääniraudat, jotka saavat putkien sisällä olevan ilmamassan värähtelemään samalla tavoin kuin puhallinsoittimissa. Ääniraudat saadaan värähtelemään erillisen näppäinmekanismin ja kumipallojen avulla. Äänen saaminen instrumentista on haastavaa ja vaatii soittajalta oman soittotekniikan kehittämistä.


Vuonna 1907 Die Muskete -lehdessä julkaistu pilapiirros kuvaa säveltäjä Gustav Mahleria (1860–1911) kokeellisen 6. sinfoniansa ensi-illan kynnyksellä. Sinfoniassaan Mahlerin rikkoi olemassa olevia sovinnaisia käytänteitä ja musiikillisia rakenteita. Sävellyksessä kuullaan myös epätavallisten soitinten, kuten vasaran, synnyttämiä ääniä.
Gustav Mahler (Wikipedia)

Musasto-blogi: Mahlerin kuudes sinfonia Kari Pohjolan mukaan

Ready made -soittimen puuosat on valmistanut raumalainen puuseppä Antti Salmela ja sen viimeisteli helsinkiläinen Niko Rissanen. Kuvitteellinen soitin rakentuu puiseen kehikkoon kiinnitetyistä valmisesineistä (ready made), kuten lehmänkellosta, räikästä ja torvesta sekä 1800-luvun lopulla valmistetusta patarummusta.

Jani Ruscica (s. 1978) on Helsingissä asuva suomalais-italialainen kuvataiteilija. Hän on valmistunut kuvataiteen kandidaatiksi Lontoon Chelsea College of Art and Designista ja kuvataiteen maisteriksi Kuvataideakatemiasta Helsingissä. Hänen teoksensa perustuvat usein luovalle yhteistyölle eri taiteenlajien välillä. Teoksissa yhdistyy usein performatiivisuus, veistoksellisuus, liikkuva kuva ja ääni.

Flatlands-esitykset

2.6. klo 15 Riga International Biennial of Contemporary Art (RIBOCA1)
3.6. klo 15 Riga International Biennial of Contemporary Art (RIBOCA1)
9.8. klo 14
Poselli, Nortamonkatu 12, Rauma, yhteistyössä Rauma Festivo
16.8. klo 18 Helsingin Musiikkitalo, Harjoitussali Paavo, Mannerheimintie 13 A, Helsinki
Esityksiin on vapaa pääsy.

Oheisohjelma

Flatlands-projektin Wikipaja
16.5. klo 14–19 Sibelius-museo, Piispankatu 17, Turku Yhteistyössä Sibelius-museon ja Turun kaupungin musiikkikirjaston kanssa. Lue lisää

Koko perheen KAIKKI SOITTAA! -työpajat
22.7. klo 10, 14, 16, Lönnströmin museoiden Galleria, Syväraumankatu 41, Rauma. Työpajan vetäjänä musiikkipedagogi Venla Katila. Osallistuminen on ilmaista.
 
25.–29.7. klo 12–16, Lönnströmin museoiden Galleria, Syväraumankatu 41, Rauma, omatoiminen työpaja

4.–5.8. klo 10, 14, 16, Vanhan Rauman Tammela, Eteläpitkäkatu 17, Rauma. Työpajan vetäjänä musiikkipedagogi Venla Katila. Järjestäjänä Rauma Festivo.
 
Kaikki soittaa! -tapahtuma
7.8. klo 10.30, Rauma Festivon avajaispäivänä työpajoihin osallistuneet musisoivat itsetehdyillä soittimilla yhdessä yleisön kanssa Rauman Kauppatorilla.
 
Kaikkiin esityksiin ja oheisohjelmaan osallistuminen on ilmaista.

Videot

Koululaiset haastattelevat Jani Ruscicaa Flatlands-projektista 15.2.2018
Haastattelijoina Kaisaniemen ala-asteen koulun 4. luokan kuusi oppilasta. Kuvaaja Sini Pelkki.

Jan Kolář kertoo bambusoittimen valmistamisesta 28.1.2017

Matti Kähönen kertoo lasisoittimesta, helmikuu 2018

Jani Ruscican taiteilijatapaaminen 10.7.2017 


Arkisto

lonnstrominmuseot.fi/taidemuseo/vuoden2016projekti

Verkkosivut

Jani Ruscica.com

instagram.com/janiruscica

  • Facebook
  • Twitter